KRISTA PÄRMÄKOSKI
Nuorena hiihdin isän tekemällä kilometrin lenkillä isosiskon kanssa, välillä kilpaakin. Hopeasompaikäisenä olen alkanut leireilemään, jolloin myös henkilökohtainen valmentaja Matti Haavisto tuli kuvioihin mukaan ja on edelleen matkassa. Tietysti vähän vanhempana ei enää oma peltolenkki riittänyt ja lähdinkin aina koulun jälkeen äidin kyydissä harjoittelemaan. Koulupäivät venyivät välillä pitkiksi, kun koulumatkaa oli yhteen suuntaan 52km. Illat menivät sitten läksyjä tehdessä. Siksi luontevaa oli lähteä opiskelemaan Vuokattiin, missä koulu ja olosuhteet olivat urheiluun suotuisat. Sotkamon lukiosta valmistuttua, siirryin jälleen eteläisempään Suomeen.
Ensimmäistä kertaa leireilin yhdessä A-maajoukkueen kanssa kaudella 2009-2010. Sitä ennen debytoin ensimmäisissä MM-kisoissa Liberecissä vuonna 2009 ja vuonna 2010 pääsin ensimmäisiin Olympialaisiin Vancouveriin. Kaudella 2010-2011 nousin virallisesti A-maajoukkueeseen, ja kiersin ensimmäistä kertaa maailman cuppia todenteolla. Kaudesta jäi päällimmäisinä saavutuksina 2 MM-mitalia ja kokonaismaailman cupin 12. sija.
KRISTA
Olen iloinen maalaistyttö, joka on kotoisin Luhalahdesta (mutta jos ollaan tarkkoja niin Vahosta) , Ikaalisista. Seuranakin siis on “kotoseura" Ikaalisten Urheilijat. Hiihtoa olen harrastanut koko ikäni, mutta kilpailemaan aloin 12-vuotiaana.
Pienestä pitäen olen ollut hyvin ahkera. Muutettuamme maalle olen auttanut isää milloin missäkin maatilan töissä, välillä ilman paitaakin lauleskellen “käyn Vahon laitaan, minä ilman paitaa´. Muistan vielä elävästi, kun tuli aika lähteä kiviä kantamaan pellolta. Oman pään kokoisia kiviä kannoin käsin ojan toiselle puolen, kun taas isä siirsi isompia traktorin voimin. Luulenkin, että sisukkuuteni ja vahvuuteni on osittain peräisin maatilan töistä.
URHEILIJANA OLEMINEN
Voin sanoa olevani unelma-ammatissa. Pääsen kiertämään maailmaa, näen erilaisia kulttuureja ja nähtävyyksiä sekä syömään monenlaista ruokaa. Varmasti voin urani jälkeen todeta, että olen nähnyt kaikenlaista. Syksyn tullessa lähdemme Keski-Eurooppaan Suomen loskakelejä pakoon ja talven pimeänä ajanjaksona kierrämme aurinkoisessa Euroopassa kisoja. Meillä on joustavat työajat. Ei tarvitse kellon tarkasti lähteä aina aamulla lenkille, vaan voi tarpeen tullen siirtää lähtöä vaikkapa tunnilla. Työpaikka vaihtuu, eikä päivät taatusti ole samanlaisia.
Sukset: Madshus
Sauvat: Madshus
Monot: Madshus
Voiteet: Swix
Kisavaatetus: Adidas
Treeni- ja vapaa-ajanvaatetus: Adidas
Lenkkarit ja jalkineet: Adidas
Hanskat: Hestra
VÄLINEET
Niinkuin jokaisessa ammatissa, myös tässä on huonot puolensa. Työ on pääsääntöisesti ulkoilmatyötä. Tuli vettä tai ei, mentävä on lenkille. Itse en myös nauti kovista helteistä. Helteiden aikana pitää kello siirtää herättämään kukonlaulun aikaan, että pääsee lenkiltä pois ennen auringon porottamista. Paljon tulee myös lojuttua lentokentillä ja autossa. Onneksi matkaa ei tarvitse taittaa yksin, niin on joku jonka kanssa juoruta.
Matkapäiviä kertyy vuodessa yli 200, joten perheeseen ja ystäviin pystyy lähinnä pitämään yhteyttä netin tai puhelimen välityksellä. Onneksi nykypäivänä on kännykät, vaikka kännykkälaskut tuppaa olemaan suuria. Vaikea kuvitella elämää urheilijana ennen kännyköiden keksimistä.
Urheilijan elämään tietysti tärkeinä asioina kuuluu harjoittelun lisäksi riittävä uni ja terveellinen ruokavalio. Terveellinen ruokavalio on opettu jokaiselle jo ala-asteella. Itse noudatan samaa kaavaa, liha, salaatti ja hiilihydraatit. Ehkä suhteet omalla lautasella menee seuraavasti, Lihaa 1/2 lautasta ja perunat ja salaatti jakaa toisen puolen. Muistan myös herkutella välillä.
Tässä ammatissa ollaan kiinni 24/7. Olenki monesti vitsaillut päiväunille mennessä, että täytyy lähteä tekemään töitä. Nukun öisin 9h ja leireillä vielä päivisinkin tunnin verran. Vaikka olen urheilija ja noudatan säännöllistä rytmiä, sallin itselleni välillä luvan irtautua urheilijan elämästä. Silloin rentoudun, vietän ystävien ja perheen kanssa aikaa, käyn elokuvissa tai syömässä. Tärkeintä on kuitenkin irtautua arjen rutiineista.
Urheilun lisäksi meillä on haastatteluita valokuvauksineen, edustustehtäviä ja yhteistyöneuvotteluita. Haastatteluita tulee vuoden aikana todella paljon, varsinkin jos lasketaan mukaan kisanjälkeiset haastattelut. Edustustehtäviä on ympäri vuoden n. 20 kertaa. Sponsorineuvottelut pyrin hoitamaan aina urheilijan lepokaudella, keväällä. Hoidettavia asioita siis on myös itse urheilun lisäksi paljon.
Vaikka huippu-urheilijaksi pääseminen vaatii kovaa kurinalaisuutta, nautin tästä työstä ja tiedän tehneeni oikean uravalinnan!
© Krista Pärmäkoski Official